lauantai 30. elokuuta 2014

Tuli roihuaa kamiinassa!

Lämpimien ja helteisten viikkojen jälkeen on haastavaa ajatella, että muutamien kuukausien kuluttua elämme kylmiä ja pimeitä kuukausia. Toki mahtavan luminen talvi on varmasti monen toiveissa, mutta me Pohjanmaan partiolaiset tuskin toivomme paukkuvia pakkasia ainakaan huhtikuun alkuun. 

Silloin nimittäin koittaa piirimme ensimmäinen talvileiri.  Tuisku 2015 kerää Taivalkosken Maijanlammelle noin 500 partiolaista seikkailijoista aikuisiin asti.  Ilmoittautumislomakkeen jokainen saa hyppysiinsä syyskyyn puolivälissä, kun seuraava Pohjan Puhuri ilmestyy. Ilmoittautumisaikaa on joulukuun puoliväliin asti. 

Tuiskun tekijöiden kaarti on kasvanut reipasta tahtia projektin edetessä. Nyt ainutlaatuisen leirikokemuksen eteen panoksensa antaa jo yli 50 partiolaista. 

Edeltäjäni Jaakko ”Piitu” Piitulainen lanseerasi talvileiriprojektin käynnistämisen alkuvaiheilla blogin ”Valakia – Miten saadaan tuli kamiinaan”. Elokuun luottistapaamisessa, Tuulevilla tekemieni havaintojen perusteella voin iloiten kertoa kaikille, että Tuiskun kamiinassa tuli leimuaa nyt erittäin lämpöisenä ja kasvaa entisestään.  Mahtava projekti, mahtavat tekijät!


Tuisku 2015:n tekijät kokkisodassa elokuun Tuulevilla Kokkolassa. 

Uuttakin projektia piirissämme ollaan käynnistämässä. Piirimme on järjestämisvuorossa syksyn 2016 SM-kisoista. 

Projektia johtamaan on haussa henkilö tai pari, jotka ovat kiinnostuneet suunnittelemaan ja toteuttamaan elämyksellisen ja maan valiojoukot haastavan kilpailuelämyksen. Projektin kulku on selkeä ja noudattelee tiettyä kaavaa. Projektinjohdon tukena toimii Pohjanmaan partiolaisten kilpailujaosto. Lisätietoja pestistä voit kysyä Laura Korppiselta, puhelin: 0400587439 ja sähköposti:


Edellisen kerran piirimme alueella syys SM-kisat järjestettiin vuonna 2008 Pietarsaaressa. Tapahtumaan voi tutustua edelleen kisan verkkosivuilla

Pekka
Projektiministeri 

maanantai 18. elokuuta 2014

Kiitos kesäleirilippukunnat!

Tervehdys, kesäleirin järjestäneet lippukunnat!

Partion ehkä paras juttu on kesäleirit. Ainakin itselläni ne ovat jääneet parhaiten mieleen.
Olin ensimmäisellä partioleirilläni n. yhdeksänvuotiaana. Leiri kesti koko viikon. Nukuimme teltoissa, yhtenä yönä herätettiin leirikasteeseen. Puolessa välissä oli vierailupäivä. Olisin silloin halunnut kotiin, tuli hirvittävä koti-ikävä! Onneksi äitini oli tuolloin viisas ja sai minut muuttamaan mieleni ja palaamaan leiriin.
Kuvassa olen intiaani-teemapäivänä leirillä. Jostain ihmeen syystä luulin, että partiohuivia pitää pitää kertaalleen taitettuna! Siksi huivi näkyy tuollaisena nöpöpnä kaulassa.
Viimeisenä iltana saimme porilaisia. Ne olivat hyviä, lämmitettyjen ranskanleipien välissä paistettu makkaransiivu! Iltaohjelmasta en muista mitään. Tästä voi päätellä, että ruoka oli pääasia, ohjelma oli jotain ruokailujen välissä olevaa täytettä :) 

No, oikeestihan se ei ole näin. Partio-ohjelma on leireillä pääosassa. Leireilla partio-ohjelman aktiviteetteja saadaan tehtyä aivan eri tahdilla kuin vaikkapa koloilloissa. Sama pätee kyllä retkiinkin. 

Partioleiri antaa huippuelämyksiä, myös niinä ikävinä ja sateisina päivinä. Siellä saadaan kokemuksia selviämisestä. Jos herää yöllä siihen, että teltan pohja on muuttunut järveksi ja sitten selviää siitäkin yöstä, oppii monia asioita. Ainakin sen, että teltta on pystytettävä oikein ja ehkäpä jonkinlainen ojakin olisi syytä teltan ympärille kaivaa.

Kiitos sinulle, johtaja, joka mahdollistit lippukuntasi jäsenille kesäleirin! Ja kiitos sinulle, aikuinen, isä, äiti, mummi, kummi, vaari, veli tai muu partiolaisen sukulainen: kiitos, kun lähdet avuksi keittiöön tai ohjelman tekemiseen.

Ilman teitä eivät piirimme partiolaiset olisi saaneet kokea tänä kesänä sitä, mikä partiossa on ehkä se kaikkein paras juttu. 

terveisin,

Aake,
piirinjohtaja

torstai 26. kesäkuuta 2014

Tule mukaan historian tekemiseen

Olet toivottavasti huomannut, että Puhurin jokaisessa numerossa on piirinjohtajien kirjoittama kolumni. Kyllä kyllä, siellä se on! Piirinjohtaja tai piirin varajohtaja sinne kirjoittavat.

Minulla on seuraavan kolumnin kirjoitusvuoro. Koska elämme vahvaa interaktiivisuuden aikaa, aion haastaa sinut mukaan tähän projektiin!

Sinulla on mahdollisuus vaikuttaa kolumniin. Voit vaikuttaa sen sisältöön, tyyliin, pituuteen jne.

Toivon, että tartut mahdollisuuteen. Tämä on vakavamielinen koe joka toteutetaan pieni hymy suunpielessä :)

Vaikuttaminen on helppoa.
  1. Avaa lomake osoitteesta http://bit.ly/kolumnikone.
  2. Vastaa siinä oleviin kysymyksiin. Huomaa, että lomakkeen kysymyksiin vaikuttaa antamasi vastaukset.
  3. Lomakkeen alussa on hassu kysymys, johon pitää osata vastata, jotta pääsee lomaketta täyttämään. Tämä siksi, että välttäisimme roskapostikoneet yms.
Lupaan tehdä kolumnin, joka vastaa annettuja vastauksia! Siis enemmistön kantaa.

Vastausaikaa sinulla on 8.8.2014 saakka. Sen jälkeen kirjoitan kolumnin. Kolumni ilmestyy syyskuun Puhurissa.

Osallistu nyt! Osallistu jo tänään!

Ja pääset mukaan piirimme historian ensimmäisen interaktiivisen pijo-kolumnin kirjoittamiseen!

t. Aake, pijo

maanantai 2. kesäkuuta 2014

Partio on yhdessä tekemistä

Pohjanmaan Partiolaisten alue on laaja, tämän me kaikki tiedämme. Olemme tunteneet piirin koon kokoontuessamme yhteen leireille, tapahtumiin ja kokouksiin. Haastavaksi tekee myös piirin muoto – kapea ja pitkä pidentää etäisyyksiä enemmän kuin vaikkapa pyöreä.

No, olemme yhdessä todistaneet, että etäisyydet eivät ole ongelma. Voisi sanoa muodikkaasti että ne ovat haaste. ”Matkan teko on jo osa seikkailua” todettiin jo aivan piirin alkuvaiheissa.

Positiivinen ”yleispohjalainen” asenne on helpottanut etäisyyksien kuromista. Toinen apuväline on ollut erilaisten sähköisten apuvälineitten käyttäminen. Piirissämme on jo vuosia käytettyä erilaisia etäkokousympäristöjä ja – tapoja. Olemme tottuneet siihen, että kokouksen osanottajat eivät ole aina siinä lähellä. Tästä valmiudestamme ja kokemuksestamme olemme saaneet positiivista kannustusta piirin ulkopuolelta. Olemme olleen esimerkkinä.

Mutta. Tässä piilee myös vaaroja. Etäkokoustaminen on erinomainen tapa hoitaa juoksevia asioita, pitää kokouksia silloin tällöin. Mutta se ei saa muodostua ainoaksi tavaksi kokoustaa.

Piirihallituksen työskentelyyn on kuulunut jo pitkään etäkokoustaminen. Omat (ja varmaan muittenkin) hälytyskellot alkoivat kuitenkin soida, kun huomasin, että emme tavanneet kokoustavana joukkona kasvokkain vuoden aikana kertaakaan! Aikaisemmin kokouksia oli Tuulevilla, mutta ne lopetettiin, koska koimme kiusalliseksi sen, että piirihallitus vetäytyi jonnekin omaan loukkoonsa samaan aikaan kuin muut luottikset olivat kokoontumassa lähettyvillä.

Tällä ”etäilyllä” on ollut vaikutusta toimintaamme, sen voin suoraan sanoa. Olemme yhdessä todenneet, että meidän pitää nähdä useammin. Tehtyä ei saa tekemättömäksi, jatkossa otamme kokemuksesta oppia.

Viikko sitten teimme piirihallituksen kesäseminaarissa päivityksen syksyn kokousohjelmaan. Tapaamme jatkossa toisiamme kasvokkain vähintään kerran kuussa. Luontevia paikkoja löytyi! Syyskokouksen jälkeen, laajennettujen valiokuntien yhteydessä. Tuulevilla pidämme ”pihan oman vartin” (tosin kahden vartin mittaisena).

Kerroin tämän esimerkkinä siitä, että me tarvitsemme partiossa toistemme tapaamista. Näkemistä. Meidän pitää hengittää samaa ilmaa. Tarvitsemme sitä muun muassa siksi, että oppisimme tuntemaan toisemme. Näkemään partiokaverin kasvot, hymyt ja vakavatkin ilmeet.

Samaa tarvitsevat piirin ryhmät, jaostot ja projektit.

Lippukunnissa tilanne on aika lailla toinen. Toimintakulttuuri perustuu yleensä yhdessä tekemiseen, samassa tilassa toimimiseen. Ainakin omassa lippukunnassani homma ei kerta kaikkiaan tapahdu, ellei asioita tehdä yhdessä. Saman pöydän äärellä tai samalla lattialla.

Piirin ryhmät tarvitsevat toistensa näkemistä. Piirin toimijat tarvitsevat myös lippukuntien ihmisten näkemistä. Ellemme näe toisiamme, on vaarana norsunluutornitilanne: piiristä tippuu ohjeita, malleja, käskyjäkin. Ne ovat kasvottomia ja siten helposti jäävät vaille huomiota. Siksi piirin, piirin luottisten ja koko piiriorganisaation tulee mennä vieläkin lähemmäksi. Sinne, missä aluetyö jo on. Ja ehkä vieläkin lähemmäksi. Koska vain lähellä voi tukea toista, vain lähellä voit nähdä, missä tarvitaan apua ja minkälaista apua. Ja sitten auttaa ja jakaa kuormaa.

Piiritasolla tarvitaan edelleen etäkokoustamista. Tällä hetkellä meillä on menossa etäkokousjärjestelmien kehittämishanke, jonka tarkoituksena on mm. parantaa etäkokoustamisen laatua ja ”etäläsnäolon” tunnetta. Järjestelmän käyttöön on tulossa koulutusta jo syyskaudella.

Nyt on kesä! Nyt meillä on mainio tilaisuus tavata toisiamme leireillä ja muissa tapahtumissa. Suurjuhlassa tapaamme vieläkin isompaa joukkoa.

Ja ensi talvena on ekstrahuippumahtava tapaamisen paikka! Tuisku 2015- talvileiri. Siellä näemme toisiamme taas uudessa tilanteessa. Hikoilemme yhdessä niin pesteissä kuin saunan lauteillakin. Katsomme kaverin ehkä nokisia tai tuiskun tuivertamia kasvoja.

Partio on yhdessä olemista, tekemistä, kokemista. Yhteistä päämäärää kohti kulkemista. Tule viereeni, katsotaan, minne olemme menossa. Kerro, jos suunta näyttää väärältä. Ole niin lähellä, että kuulen viestisi vaikka kuiskattuna.

Käsikynkkää kohti leirikesää! Nähdään, tavataan!

t. Aake,
piirinjohtaja

tiistai 22. huhtikuuta 2014

Myötätuiskussa pääsiäistä 2015 kohti

Aika tarkkaan noin vuoden kuluttua Pohjanmaan Partiolaisten yksi unelma on saavutettu, kun palaamme ehkä hiukan nokisina, lumisina, väsyneinä, mutta ennen kaikkea mahtavien elämysten kanssa Tuisku 2015-talvipiirileiriltä kotiin. 

Unelma talvipiirileiristä on ollut muhimassa jo pitkään. Vuoden 2013 aikana Facebookissa kerättiin ryhmää, jossa kansanliikkeen tavoin liittyivät yhteen rintamaan talvileiriä haluavat. Elokuussa 2013 Hehku-tapaamisissa lippukunnilta kysyttiin mielipidettä leirin tavoitteista varten. Loppuvuonna 2013 leiri sai projektinjohtajan Samposten Saija Kivelästä. 

Alkuvuoden 2014 aikana leirinjohtaja on saanut tuekseen staabin, jossa on eri tehtävistä vastaavat päälliköt tai päällikköparit. Staabissa on mukana tekijöitä piirin etelä-, keski- ja pohjoisosista. Tämä on erittäin hieno juttu!

Pääsiäisenä 2014 naapuripiirimme Lapin Partiolaiset kokoontuivat omalle talvileirilleen Inarin Kutturaan. Heillä edellinen talvipiirileiri järjestettiin jo useampi vuosikymmen sitten. Pohjanmaan Partiolaisten tavoitteena on, että meillä talvileiristä tulisi kesäpiirileirin ja Myötäpäivien tapainen tasaisesti toistuva koko piirin kokoava tapahtuma. 

Tämän vuoden kevätkokouksessa Tuiskun staabi toi esille leirin faktat: 



Tuiskua varten lippukuntia on kannustettu järjestämään talvileirejä, joissa harjoiteltaisiin talviretkeilytaitoja. Pohjan Puhurin kakkosnumerosta saimme lukea lippukuntien talviretkistä eri puolilla piiriä. On ollut aivan mahtavaa huomata, miten lippukunnat ovat treenanneet talviretkeilytaitojaan tulevaa piirin talvileiriä varten. Kiitokset lippukunnille, että otitte pyynnön vastaan!

Parhaillaan menossa on lippukuntien yhteyshenkilöiden kerääminen. Varmistathan, että myös sinun lippukuntasi ilmoittaa yhteyshenkilön Webropolin avustuksella

Pekka
Projektiryhmän puheenjohtaja





perjantai 28. helmikuuta 2014

Tämä on mainos tai jotain sellaista ainakin

Tervehdys!

Mihin tarvitaan partiopiiriä? Mitä järkeä on käyttää partiossa aikaa paperien pyörittämiseen? Eikö olisi hyödyllisempää, kun piirihallituksen jäsenet johtaisivat sudenpentulaumoja tai lippukuntia? En tiedä, esitetäänkö näitä kysymyksiä kovinkaan laajasti. Itse kyllä olen näitäkin joskus itseltäni kysynyt.

Partiopiirin tehtävä on yksinkertainen: se tukee lippukuntia. Kun se tukee lippukuntia hyvin, se on suoriutunut tehtävästään hyvin. Jos taas lippukunnat eivät saa siltä tukea, on suoriutumisessa parannettavaa. Piirin tukimuotoja lippukunnille ovat mm. aluetyö, ohjelma, koulutus ja viestintä.

Itse määrittelisin näiden tehtävät seuraavasti: aluetyö tukee lippukunnanjohtajia ja auttaa lippukuntia löytämään yhteistyön paikkoja. Ohjelma tukee lippukuntien jäseniä järjestämällä mitä erilaisimpia ohjelmatapahtumia, esim. kisoja ja erä- ja ensiaputaitojen oppimisen paikkoja. Koulutus tukee lippukuntia kouluttamalla johtajia johtamaan laumoja, joukkueita ja lippukuntaa. Viestinnän tuki tulee esim. piirin lehden, Pohjan Puhurin ja www-sivujen kautta.

Näiden lisäksi piirissä toimii talousryhmä, joka on pelkän numeroitten pyörittämisen sijaan laajenemassa laajasti piirin yhteiskuntasuhteitten hoitoon. Ja meillä on vielä piirin isojen projektien koordinointiin ja tukeen oma henkilönsä, jonka tehtävistä suurin tällä hetkellä on olla mukana talvileirin valmisteluissa. Ja totta kai piiri tukee myös työntekijöitten työpanoksen kautta, meillä on neljä toimistotyöntekijää omalta osaltaan täyttämässä piirin tehtävää – lippukuntien tukemista.

Itse olen joskus sanonut, että piirihallitus on parasta partiota aikuisille. Se ei ole fakta, se on oma mielipiteeni. Olen toiminut lippukunnassa melkein kaikissa johtajapesteissä paitsi en lippukunnan johtajana. Arvostan niitä pestejä ja olen aivan varma, että myös sieltä moni löytää sen parhaan aikuispartion pestinsä. Sille tosiasialle en voi mitään enkä haluakaan voida, että partio toimii ilman piiriä mutta partio ei toimi ilman lippukuntia. Mutta lippukunta ilman piirin tukea ei voi yhtä hyvin kuin lippukunta, joka saa piirin tukea. Mitä olisi partio ilman piirileirejä, johtajakursseja, pt-kisoja!

Tällä hetkellä Pohjanmaan Partiolaisten tuki lippukunnille on haastavassa tilanteessa. Meiltä puuttuu piirin varajohtaja. Minä piirinjohtajana en voi antaa täyttä panostani piirihallituksen työn tukemiseksi nykyisessä tilanteessa. Piirinjohtajille (siis piirin johtajalle ja varajohtajalle) on määritelty tietyt tehtävät, jotka olisi hyvä jakaa kahdelle. Niin partiossa kuin muutenkin elämässä moni asia tulee tehtyä yhdessä paremmin. Piirihallituksen jäsenillä on riittävästi omia tehtäviä, heille niitä ei voi pitkäksi aikaa sälyttää. Ja kahden johtajan käytännössä on sekin hyvä puoli, että silloin on joku, jonka kanssa keskustella asioista. Testata ajatuksiaan. Löytää uutta.

Tiedän, että on haastava ajatus tulla johtamaan laajaa piiriä. Ja vielä ihmisen kanssa, jota ei tunne. Tai, ehkä pahimmillaan, ihmisen kanssa, josta on saanut sellaisen käsityksen, että yhteistyö ei tule onnistumaan. On niitä helpompiakin tapoja saada itselleen pääkipu.

Niin, tässä pestissä on riskinsä. En voi taata, että homma sujuu loistavasti. Mutta sen voin luvata, että aion tehdä kaikkeni, että uusi varajohtaja pääsisi näkemään piirihallituksessa työskentelyn hienouden. Ja lupaan, että en ainakaan tahallani tee hänen pestiään vaikeammaksi kuin se onkaan.

Piirin varajohtajan pesti kestää tällä erää vuoden loppuun, tätä voisi siis kutsua ”tutustumistarjoukseksi”. Syyskokouksessa 2014 sitten valitaan molemmat johtajat vuosiksi 2015–2016.

Tule mukaan! Saat tukeni. Ja riippuen siitä, mikä oma tahtosi on, voin kertoa sinulle kaiken sen, mitä tiedän piirihallitustyöstä ja piirin johtamisesta. Jälkimmäisestä ei ole kovinkaan paljon kokemusta mutta saat senkin. Ja toivon, että sinäkin kerrot sen, mitä tiedät ja osaat. Uskon, että löydät tästä pestistä enemmän plussaa kuin miinusta. Piirinjohtaja ja piirin varajohtaja jakavat piirinjohtajien tehtävät. Et saa enempää taakkaa kuin jaksat kantaa! Lisäksi uskallan luvata pestiisi piirihallituksen ja piirin työntekijöiden tuen.

Piirihallitus on, kunhan Soppa saa opintonsa valmiiksi erittäin hyvässä iskussa. Meidän piirihallituksessamme on taitavat, motivoituneet ja kokeneet tekijät.

Ole yhteyksissä, se ei sido sinua mihinkään! Voit kommentoida, ottaa yhteyttä, kysyä lisäkysymyksiä monella eri tavalla. Esim.
Kaino toivomukseni on, että olen voinut olla tulevaan varajohtajaan yhteyksissä ennen kevätkokousta. Pakkoahan siihen ei ole, estraadille voi tulla vaikka kulisseista mutta se voi olla monella tapaa haastava tapa.


Piirin joh
varajo
on puo

Pestiin voit ilmoittautua osoitteeseen vaalitoimikunta@pohjanmaa.partio.fi.

Terveisin,
Antti ”Aake” Kerola,
piirinjohtaja



perjantai 31. tammikuuta 2014

Partioviikolla kaikki näkyvät!

Partioviikolla tunnetusti partio näkyy erityisen paljon katukuvassa ja tiedotusvälineissä. Sovitaanko meidän piirin partiolaisten kesken, että jokainen viettää jotenkin partioviikkoa ja näyttää partiolaisuuttaan? Tässä muutamia esimerkkejä, miten viettää huhtikuussa partioviikkoa yksin, ryhmässä tai lippukunnan kanssa!

Yhdessä parempi maailma

Huhtikuussa pyörii partiolaisten valtakunnallinnen kampanja, jossa haastetaan partiolaisia tekemään maailmasta yhdessä paremman paikan. Kampanjassa tehdään paikallisesti hyviä tekoja. Teot voivat olla pieniä tai isoja, tehtyjä ryhmässä tai yksin. Pääasia, että tarkoitus on hyvä!

Myös ei-vielä-partiolaisia haastetaan tekemään hyvää! Hyvät työt kerätään yhteiselle kampanjasivustolle, jossa voi haastaa myös muita. Sivustolla on myös lippukunnille kilpailu, jossa leikkimielisesti kisataan hyvien töiden määrästä. Hyvistä töistä esimerkkejä on roskan poimiminen kotimatkalla, talkoisiin osallistuminen, ystävän kehuminen, verenluovutukseen kannustaminen (muista VeriGuud, joka alkaa 22.2!), kiusaamiseen puuttuminen tai vaikka ohjelman järjestäminen toiselle laumalle. Yhdessä parempi maailma -kampanjaan on tulossa valmista laadukasta materiaalia, joten pysy kuulolla helmikuun loppupuolella!

Samoajien ja tarpojien kaverit mukaan!

Samoajia ja tarpojia varten on piiristä luvassa vinkkejä siihen, miten partioviikolla voi kutsua kaverit mukaan tutustumaan partioon ja mitä silloin voi tehdä. Luvassa on vauhdikasta ja hauskaa puuhaa! Partioon kaverien tutustuttamisesta on se ilo, että kaverit näkevät, mitä partiolaiset touhuavat ja ehkä heistä joku innostuu myös partioon! Kavereita voi tietysti kutsua myös muutkin ikäkaudet tai voitte vaikka jo ystävänpäivänä järkätä kaverien kutsumiskerran! Mikäli ei innoltaan pysty odottamaan piirin vinkkejä, niin kannattaa tsekata vaikka ystävänpäiväviikkoa varten vinkkejä kaikille ikäkausille Toimintavinkit-sivuilta.

Näkyvyyttä lehtiin?

Partioviikko on oiva ajankohta sille, että ollaan esillä paikallislehdessä. Aiheena voi olla vaikka Yhdessä parempi maailma -kampanja, yleisesti mitä partio on tai vaikka mitä lippukuntanne aikoo tehdä tulevana kesänä! Partiota kannattaa pitää esillä, sillä useimmiten partioon liittymisen esteenä on se, ettei tiedetä, missä sitä harrastaa. Samalla kannattaa tsekata, että lippukunnanjohtajan yhteystiedot internetissä ovat ajantasalla.

Kevätkokouksen yhteydessä järjestettävässä talvi-Hehkussa on tarjolla koulutusta median kanssa toimimisesta. Media hyvässä ja pahassa kannattaa ottaa suunnaksi 22.3. ja näin parantaa viestintätaitoja!

Toivottavasti partioviikolla mediaseurannan osumissa on huimia juttuja ja teillä on kiva partioviikko!

Satu
Viestintäryhmän puheenjohtaja

PS. Partioviikko on oiva hetki tehdä Mainio-merkin aktiviteetteja!